Lenkkeiltiin eilen Ellun kanssa. Ellu on yksi Iineksen lempi-ihmisistä ja koiruus riehaantuu aivan hirveästi kun näkee Ellun. Pitäisi kyllä alkaa kunnolla kitkemään tuota hyppimistä ja pomppimista. Kotona Iineksen riekkumiseen toimii hyvin, kun vain kääntää selän eikä huomioi. Nyt täytyisi alkaa järjestelmällisesti sanomaan ihmisille, että eivät puhu Iinekselle mitään ennen kuin se on rauhoittunut. Onneksi noita Iineksen mielestä aivan-super-mahtavan-ihania ei ihan kamalan paljon ole :)

Lenkillä tuli koiria vastaan useampi kappale. Ohitukset sujuivat todella hyvin. Olinpas ylpeä elukastani. Ellu kun oli lähdössä kävelemään kotia niin jäätiin vielä hetkeksi jutustelemaan. Muutaman metrin päästä meni ohi koira, joka rupesi haukkumaan. Iines kyllä katsoi koiran perään, mutta otti kivasti kontaktin kun kutsuin nimeltä. Toivottavasti tämä käytös jatkuu.