Eilinen lenkki meni kyllä niin huonosti, kuin vain voi mennä... Iines säntäily ja sinkoili ja mä kiehuin. Välillä oli pakko istuttaa koira ja laskea kymmeneen ennen kuin jatkettiin matkaa... Ekan koiran ohitus sujui ihan jees, toka meni ihan tajuttoman huonosti. (Tänään sitten selvisi, että tuo toinen koira oli sitten Iineksen hyvä ystävä Nemo. Tyhmä omistaja ei vain nähnyt pimeässä...20.12.) Muutenkin Iines otti eilen kaikesta häiriötä; autoista, kävelijöistä, polkupyöristä, lenkkeilijöistä... Yksi daiju juoksija juoksi aivan koiran nenän edestä. Taas hyvä syy kiukutella. Grrrr...

Kotimatkalla käytiin hiekkakentällä leikkimässä kepille ja ottamassa muutama eteenmeno sekä treenattiin vähän kontaktia. Tämä pelastikin kamalan lenkin. Mulla oli tosi kivaa ja Iineksellä varmasti myös. Kentän ohi meni koira juuri kun olin lähettämässä Iinestä eteen. Iines vain vilkaisi toista ja kun mainitsin sanan keppi niin heti unohtui toinen koira. Sen jälkeen leikittiin kunnolla kepillä eikä Iines välittänyt toisesta tuon taivaallista.

Illalla treenailtiin kotona vielä perusasentoa. Tuomas sanoi, että Iines istuu suorassa. Kiva nähdä missä vaiheessa koiruus ymmärtää sanan ja asennon yhteyden.

Lisäksi treenailtiin kierimistä. Mitä pieni koira ei tekisi ruoan vuoksi :)