Kyllä meidän koiralla taitaa sittenkin olla aivot. Olen sitä aina välillä epäillyt ja kyseenalaistanut. Toisinaan tuntuu, että jos sillä on aivot niin ei ne ainakaan kovin suuret voi olla. Mutta tuli nyt sitten huomattua, että on sillä aivot. Ne vain ovat välillä lepotilassa. Ehkä niitä ei ole hyvä rasittaa liikaa. Voi sitten yllättää omistajan aivotoiminnalla aina sopivissa tilanteissa.

Näyttelytreeneissä Iines keskittyi hienosti. Aluksi otettiin ulkona juoksutustreeniä. Hieman oli pientä koheltamista mukana, mutta kun koira rauhoittui, juoksi sitten hyvin. Peitsaaminen jäi pois, kuin koira ei enää koheltanut.

Juoksuttamisen jälkeen mentiin sisälle. Meidän lisäksi oli pari muuta koirakkoa. Lainasin Marjaanalta naksutinta ja kosketuskeppiä. Näiden avulla sitten treenattiin seisomista ja juoksemista. Iines rentoutui selvästi ja naksutin toimi hyvin. Ei välittänyt yhden koiran urinoista. Ruoka maistui ja kontaktia tarjosi hanakasti. Ei kuitenkaan sovi liikaa hehkuttaa. Lopussa Iines pärähti toiselle koiralle. Tilanne oli ohi muutamassa sekunnissa eikä Iineksen irokeesi jäänyt pystyyn. 

Kotona nukkuu nyt väsynyt pieni eläin. Kun on rankka treenipäivä takana, niin uni maittaa.