Päästiin pitkästä aikaa tottistelemaan. Siistiä Nauru

Tärskyt oli sovittu Malminkartanoon puoli kasiksi, mutta me mentiin Iineksen kanssa paikan päälle jo kymmentä vaille seitsemän. Olimme sopineet Piian kanssa, että nähdään jo klo 19, että ehdimme treenata ohituksia. Iineksen kanssa saatiin hyvää häiriötä ohituksiin jo ennen Piiaa ja Monaa. Malminkartanossa oli treenaamassa paljon koiria. Me pyörittiin ja hyörittiin sitten koirien lähistöllä. Pidin vesipulloa aluksi koko ajan kädessä ja pari kertaa jouduin ruiskaiseen, kun Iines ei ohi-sanasta luopunut heti.

Kun Piia saapui, käytiin käpsyttelemässä peräjälkeen. Välillä mentiin Iineksen kanssa edellä ja sitten Piian ja Monan takana. Tämä oli todella hyvää treeniä Iinekselle. Iines otti Monasta aluksi paljon häiriötä. Varsinkin, kun käveltiin perässä, oli irokeesi komeasti pystyssä ja koira toikkaroi huolella. Loppu kohden rauhoittui ja kykeni kävelemään jo normaalisti. Lopussa alkoi jo luopua omatoimisesti eikä ohi-sanaa tarvinnut viljellä niin ahkerasti.

Tottiksessa minun piti vain leikkiä.. Mutta kumma juttu, pitihän sitä perusasentoa ja seuraamista myös hinkuttaa. Leena naksautti, kun meni hyvin. Minä yritin kävellä suoraan ja koiraan katsomatta. Kyllähän me sitten myös leikimme. Iineksen uusi narupallo pääsi testiin ja kovasti Iines siitä tykkäsi. Malttitreeniä otimme eli irroitus pallosta ja jos koira yritti sitä ottaa kielto, ei. Vasta katsekontaktista alkoi uusi leikki. Pari lyhyttä makuuta otin, joissa laitoin narupallon Iineksen taakse. Hieman korvat kääntyilivät pallon suuntaan, mutta sai hakea palkkansa vasta kun katsoi minuun eikä korvat ollut venkurassa.

Tottiksen jälkeen olin umpijäässä. Pitää ostaa kunnon toppakengät, etteivät varpaat ole jääkalikoita treenien jälkeen. Pilkkihaalari olisi myös kova sana… Silmänisku