Olipas taas maanantai.. Työkiireiden vuoksi olin aivan poikki, kun pääsin kotiin. Olin kuitenkin päättänyt, että jäljelle mennään, joten niin myös mentiin. Tarkoituksena oli tallata ja merkata jälki hyvin. Poljin kyllä askeleet kunnolla, mutta merkkaus jäi taas puoli tiehen. Sen siitä saa, kun lähtee mieli täynnä muita asioita, koiran kanssa treenaan. Kuitenkin sen verran olin jälkeä merkinnyt, että tiesin, kun koira ei ainakaan ollut jäljellä. Kehaisin Iinestä aina kun se lähti oikeaan suuntaan. Häiriötä Iines otti aika paljon, jos kiristelin liinaa. Pari ekaa keppiä koira ilmaisi hyvin, mutta viimeiset meni huonosti. Koira kyllä haistoi keppiä, mutta olisi vaan jatkanut matkaa. En sitten päästänyt vaan vaadin ilmaisua. Jäljen jälkeen mietin, että pitäisköhän mun vaihtaa Iineksellä ilmaisia. Sehän ottaa kepit mieluummin suuhun.. 

Ennen ja jälkeen jäljen tottisteltiin hieman. Ennen jälkeä oli liikaa virtaa ja ilmassa oli pientä edistämistä. Jäljen jälkeen virtaa oli vielä, mutta ei enää niin paljon. Kotona treenailtiin ruokapalkilla jääviä ja kapulan pitämistä. On taas noutoasiat jääneet aivan vaiheeseen.. Huoh. 

Nyt pitäisi oikeasti tsempata! Treenit pitää suunnitella paremmin ja kirjata ylös mitä oikein on tekemässä. Huomenna mennään Tiinan tottiksiin.. Minun pitää valmistautua paremmin treeneihin, kuin tänään.