Lauantaina käytiin tekemässä Iinekselle metsäjälki Luukissa. Nyt oli mukana lihapullat ja nakit, mutta ei se tytön vauhtia hiljentänyt. Nakit ja pullat saivat jäädä mättäille, kun meidän tyttö posotti menemään. 
Kotimatkalla Tuomaksen kanssa mietittiin syitä tähän.. Askeleet olivat aika lyhyitä, joten päätin että teen pidemmät askeleet sunnuntaina jälkitreeneissä. Ja mietittiin, että jos lisäisi ruoan määrää jäljellä.

Sunnuntaina sitten suuntasimme jälleen Luukkiin. Kerroin Simolle miten viikolla tehdyt jäljet olivat sujuneet ja hän ehdotti, että laittaisin ruokaa vain joka viidennelle askeleelle. Eipä ollut tämä käynyt omassa mielessä ollenkaan. Luulin, että näin voi alkaa tehdä vasta, kun on pidempään treenannut. Hyvä siis, että käymme treeneissä :) Laitoin joka viidennelle askeleelle pienen kasan ruokaa ja loppuun kunnon keon.
Eka jälki tällä tyylillä tuli sitten tehtyä ja menimme muita odottamamaan parkkipaikalle. Siellä kun odottelimme oli joku marjastajapariskunnan koira mennyt herkuttelemaan jäljelle. (Samainen pariskunta koirineen koikkaroi myös toisella jäljellä hieman myöhemmin) Ei kun auttanut sitten tehdä uusi jälki... Grrr.
Iines ajoi hyvin jälkeä, mutta ei pysähtynyt kuin ottamaan kuin pari Frolicia. Minua alkoi jo huolestuttamaan, että homma ei toimi ollenkaan. Jäljen jälkeen Simo totesi, että ruoan voi sitten jättää askeleilta pois. Iines tykkää enemmän jäljestää, kuin syödä. Voimme kuulemma alkaa treenaamaan keppejä :)

Ensi kerraksi pitää ottaa kaksi keppiä mukaan ja kaksi purkkia, joihin laitetaan ruokaa. Purkki jäljelle ja keppi sen päälle. Iines täytyy opettaa käymään makaamaan purkin viereen.

Kotona treenailimme, että Iines menee maahan purkin viereen ja sitten se saa purkin alta makupalat. Heti ekalla kerralla Iines kävi makaamaan purkin viereen. On se vaan fiksu! Tätä sitten toistelemme tämän viikon. Viikolla ei käydä tekemässä jälkeä. Testataan Simon valvovan silmän alla seuraavissa jälkitreeneissä miten tämä purkkien ja keppien löytö sujuu.