Aamulla oli sähköpostissa odottamassa iloinen yllätys. Iineksen tsekkiläinen kasvattaja oli vastannut minun edellisviikolla lähettämääni sähköpostiin. Kiitteli kovin kuvista ja kyseli Iineksestä. Pitää vastailla ja kertoa tarkemmin miten meillä menee. Hän oli käynyt meidän nettisivuillakin, josta tuli mieleeni, että pitäisi pistää sivuille Iineksestä juttua myös englanniksi. Katsotaan koska käännöstyön aikaiseksi.

Töitten jälkeen oli taas nuutunut olo.. Selvittiin sentään juoksemaan. Sää oli aivan järkyttävä. Vettä vihmoi oikein urakalla ja tuulenpuuskat puistattivat. Puoleen väli juoksu sujui hyvin. Mentiin alkulenkki aika haipakkaa vauhtia ja se kostautui lopussa. Iskin koiran Tuomakselle ja otin loppulenkin iisimmän. Tuomas ja Iines mennä viipottivat edellä. Kotimatkalla pohdittiin kuinka lujaa T&I juoksisivat tuon viisi kilometriä. Pitänee testata joku kerta.