Perjantai

Perjantaita juhlistettiin peltojäljen merkeissä. Millan kanssa käytiin tallaamassa koiruuksille jäljet. Hiki valui jälkeä tehdessä, mutta ei saa valittaa. Ihanaa, kun on lämmintä. Jälkien vanhetessa koirat pääsivät riekkumaan keskenään. Voi sitä riemua, kun kaverukset näkivät pitkästä aikaa. Iines oli aivan täpinässä Nemon seurasta ja singahteli eestaas pellolla.

Tällä kertaa olin laittanut Frolicit pienemmiksi palasiksi ja ripottelin ruokaa miltein joka askeleella. Yksi tai kaksi tyhjää oli välillä. Askeleita oli jotakuinkin laskettua 140. Iineksen jäljestys oli taas mukavan rauhallista. Muutamissa kohdissa jätti Frolicit ottamatta, kun ruokaa oli vielä suussa, mutta tsekkasi kyllä askeleet. Pitää siis pistää ruokaa vain pieni murunen. Puolessa välissä meni jotakin elukan kurkkuun ja kaveri sitten päätti popsia ruohoa. Kuljetin märehtijän parhaimpien mättäiden yli ja jäljestys jatkui. Yhdessä kohdassa jouduin tekemään kaarroksen, kun oja tuli vastaan, ja tämä oli hieman hankalampi kohta Iinekselle. Pitää muistaa ensi kerralla tehdä tuollaiset kohdat selvemmin koiralle. Nyt olin askeltanut kaarroksen huonosti. Lopussa oli purkki ja koira meni hienosti sille maahan. Lisäksi Iines pääsi vielä fiilistelemään patukan kanssa. Tosi hyvä mieli oli kyllä jäljen jälkeen. Vaikka eilen tottis takkusi huolella, niin onneksi pellolla olemme päässeet eteenpäin. 

Nemon jäljen olivat harmittavasti muurahaiset vallanneet. Onneksi huomattiin tämä ennen kuin koira ehti yhtään nakkia syömään. 

Lauantai

Lauantaina käytiin Iineksen kanssa vain reilun puolen tunnin aamulenkillä. Koira läähätti kovin, joten päätin kiertää suunniteltua lyhyemmän lenkin. Lenkin jälkeen Iines jäi kotiin hengailemaan ja minä lähdin katsomaan Piian ja Monan BH-koetta. Hienosti parivaljakko suoriutui ja tottista oli ilo katsella. Tuomarin mielestä tekivät päivän parhaan suorituksen ja näin kyllä oli. Kuuma päivä ei verottanut Monaa vaan koira oli hyvässä vireessä.

BH-kokeen jälkeen kävin ostoksilla. Faunattaresta kävin hakemassa muun muassa Natural Menua jälkeä varten ja Anttilasta ostin Iinekselle muovisen kylpyammeen. Kotona kiikutin ammeen pihalle ja täytin vedelle. Ensiksi Iines ei ymmärtänyt ollenkaan ammeen päälle. Kävi sieltä vain välillä juomassa. Lamppu syttyi holskun päässä vasta, kun otin Iinestä etutassusta kiinni ja loiskutin vettä. Koirahan heitti molemmat etutassut ammeeseen ja rupesin loiskuttamaan vettä niin, että koko terassi oli kastui. Amme kaatui lopulta ja Iines nappasi sen reunasti kiinni ja lähti nelistämään pitkin pihaa. Pari kertaa tuli aita vastaan, mutta se ei menoa haitannut. Ihan tätä leikkiä varten en ollut ammetta ostanut, joten päätön kaahailu loppui nopeaan. Harmi kyllä, kun en saanut tapahtumasarjaa videolle.. Saattoivat naapurit ihmetellä kummallista molsketta ja ryskettä, joka meidän pihalta kantautui. 

Illasta suunnattiin Eineksen kanssa Siuntioon. Käytiin Outin kanssa uittamassa Iinestä. Uintireissun jälkeen olivat omistaja ja koira yhtä märkiä. Mutta mukavaa oli ja sehän on pääasia.

Sunnuntai

Iines pääsi uimaan uudemman kerran tänä aamuna. Käppäiltiin äidin ja koirien kanssa kunnon metsälenkki ja käytiin uittamassa koiria koskella. Voi kun olisi aina mahdollista tehdä tuollainen lenkki. 

Käytiin äidin ja Iineksen kanssa tutustumassa uuteen hoitopaikkaan. Olemme menossa kavereiden häihin kesäkuun lopulla ja vien Iineksen vuorokaudeksi hoitoon. Tilat olivat kivat ja siistit ja pihalla oli iso ulkotarha. Iines pääsi myös moikkaamaan hoitolaa pitävää pariskuntaa. Naisen luo Iines meni tosi reippaasti, miestä katseli hieman pidempään, mutta nakit veivät ujoudesta voiton. Selvittiin reissusta ilman puhinoita ja pöhinöitä, josta olin tavattoman ylpeä. Neiti Silakka kehittyy. Iinestä myös kehuttiin kauniiksi rotunsa edustajaksi ja eihän siitä voi olla eri mieltä. 

Treenifiilis oli torstain jälkeen pakkasen puolella.. Mietin pitkään lähdenkö sunnuntai-iltana tottisteleen. Onneksi kuitenkin lähdin. Iinestä ei häirinnyt kentän lähelle lennelleet radio-ohjattavat lentokoneet vaikka olin luullut. Alussa odottelin taas, että Iines ottaa minuun kontaktin. En houkutellut tai höpötellyt sille mitään. Kontaktista alkoi leikki. Muutama lyhyt seuruupätkä otettiin, mutta muuten leikittiin. Halusin koiralle (ja etenkin itselleni) onnistuneen ja kivan treenin, joten tänään ei turhia hinkkailtu. Täytyisi muistaa tehdä tällaisia treenejä aina välillä. Ei aina tarvitse hinkata seuraamista ynnä muuta vaan välillä pitää vain riekkua.