Viestitreeneissä oli tällä kertaa mukana neljä koiraa. Otin Iineksen jo Lilin treenien aikaan ihmettelemään. Ihan hienosti tyttö käyttäytyi. Lili kiinnosti kovin, mutta oltiin Tuomaksen kanssa mekin kiinnostavia :)

Ekalla juoksukerralla jouduin kutsumaan Iinestä luokseni, kun neito unohtui haistelemaan muiden koirien ja metsän tuoksuja. Tällä kertaa meillä oli leluja mukana, mutta ei ne Iinestä kiinnostaneet yhtään sen enempää, kuin ruokakaan. Iineksestä on vain niin siistiä juosta. Mäkin sain juosta, kun koitin saada Iineksen pysähtymään luokseni. Kerran Iines kävi vain kääntymässä mun luona ja sinkosi vauhdilla takaisin Tuomaksen luo. Seuraavan kerran kun Iines tuli luokseni jouduin kolme kertaa juoksemaan eri suuntaan karkuun, kun I oli lähdössä viipottamaan Tuomaksen luokse. Vikalla kerralla testattiin miten Iines lähtee, jos Tuomas ei kutsu sitä ollenkaan. Hienosti juoksi suoraan Tuomaksen luo :) Pitää alkaa vähentämään tuota huutamista.

Ari sanoi, että ei kannata ottaa tuosta suurempaa murhetta vaikka Iines ei pysähdykään. Tärkeintä on tässä vaiheessa, että koira nauttii juoksemisesta.

Viestitreenien jälkeen käytiin Leenan ja Simon kanssa hetken verran tottistelemassa. Ramona oli häiriökoirana. Häiriötä Iines Ramonasta ottikin, mutta kivasti kuitenkin kuunteli, kun oltiin tarpeeksi kaukana.

Illalla käytiin vielä Ellun kanssa lenkillä. Kotiin kun päästiin, Iines oli ihmeen vaisu. Meni samantien petiinsä nukkumaan, kun tultiin sisään. Hirveän vaivalloiselta makuulle käynti näytti. Huolestuin jo toden teolla, kun koira oli mielestäni aivan apaattinen. Silmät vain lurpsivat kiinni eikä edes lihapullat kelvanneet. En ole koskaan nähnyt Iinestä tuollaisena. Milla tuli meille koiralääkärikirjan kanssa ja sitä sitten kimpassa tutkailtiin ja pohdittiin mikä Iinestä vaivasi. Lämpöä ei ollut, mutta hieman takajalkojaan arasti. Olin jo tässä vaiheessa ehtinyt soittaa eläinlääkärille, jos oltaisiin lähdetty koiraa sinne näyttämään. Iines ei kuitenkaan valittanut mistään vaikka sitä kuinka paineltiin ja jalkoja joka suuntiin kiskottiin. Illalla kahdentoista aikaan Iines oksensi kaikki päivällä syödyt ruoat pihalle. Soitin vielä kerran eläinlääkärille, joka sanoi, että koirien vatsatautia on ollut liikkeellä eikä yhdestä oksentamisesta kannata huolestua. Eilen otettiin sitten aika iisisti. Iines oli vieläkin aika vaisu, mutta alkoi iltaa kohden jo piristyä. Toi jo leluja meille, että leikittäisiin.

Olisiko sitten Lapin reissu ja autossa istumiset ottanut koiralle niin koville. Ja jos vielä jokin vatsataudintapainen kiusasi, niin ei ihmekään että oli veto poissa. Lauantaikin oli aika puuhakas päivä, mutta on meillä ennenkin ollut eikä koira noin ole väsähtänyt. Täytyy nyt alkuviikko seurailla Iinestä ja ottaa rauhallisesti.