Kävimme Anin nurkilla treenaamassa Piian ja Saaran kanssa. Luvassa oli tottista ja peltojälkeä. 
 
Iines oli tottiksessa aika veto veks. Lämmin ilma verotti koiraa yllättävän paljon. Kentälle tultiin luoksetulolla, joka eka meni mönkään. Juuri ennen minua Iines haistoi lampaat, joita oli viereisellä pellolla iso lauma, ja sillä meni pasmat sekaisin. Toinen kerta sujui jo paremmin. Tehtiin jäävistä istu ja maahan. Annoin koiralle turhan vartaloavun, jota se ei tarvitse. Vikat liikkeet olivat nopeat vaikka palkka oli tällä kertaa minulla. Noutoa harjoittelimme myös. Yritin olla itse mahdollisimman passiivinen. En heilutellut noutokapulaa Iineksen nenän edessä vaan annoin vaan käskyn. Ja uuden käskyn ja uuden käskyn.. Koira vaan istui ja napitti minua. Hmm.. Paremmin sujui toinen treeni, jossa seurautin Iinestä lyhyen pätkän, jätin sen istumaan, pistin kapulan Iineksen eteen ja menin koiran taakse seisomaan. Nyt elukka ei tehnyt sitä enää mitä viime viikolla Tiinalla eli juossut nouto käskystä eteeni istumaan. Iines haki kapulan ja palkkasin siitä. Pakkohan oli testata miten koira tekee liikkeen loppuun asti. Huonosti teki. Eihän se sitä vielä osaa. Loppuun otettiin vielä Tiinalla treenattua hallintaleikkiä. Siinä mielessä sujui paremmin, että Iines ei enää syöksähtänyt patukalle sivu-käskyn kuulleessaan, mutta ei se heti sivullekaan tullut. Joten lisää treeniä tähän.
Iines huili hetken autossa ja ennen jälkeä otin vielä lyhyen pätkän seisomistreeniä ruokapalkalla. Tämä sujui hyvin. Nyt vain pikku hiljaa etiäpäin. 
 
Jäljellä oli mittaa noin 150 askelta. Pohja oli kuiva ja heinät niitetty. Tyhjiä oli maksimissaan kolme. Iines jäljesti yllättävän hyvin. Leirillä, kun oli vastaavanlainen pohja, meni jälki todella huonosti. Puolen välin jälkeen tuli katkos, ja koira seisoskeli hetken, mutta jatkoi sitten jäljestystä. Tyhjät menivät hyvin ja niitä olisi voinut olla enemmänkin. Pitää ensi kerralla tehdä enemmän kolmen tyhjiä ja kokeilla myös neljää tai peräti viittä tyhjää. Lopussa olisi voinut mennä purkille suorempaan. 
 
Kotimatkalla pohdin meidän tottista. Pari viime kertaa on mennyt huonosti. Pitäisi saada tottikseen parempi fiilis. Mulla menee hetkessä hermo, kun koira on niin lahna. Ja kun Iines ei ole yleensä ollut tuollainen. En tiedä olisiko se viimein tekemässä toista juoksua. Merkkailee lenkillä todella paljon ja on aivan hajujen maailmassa. Ärsyttävää vaan, jos se muuttuu aina juoksujen aikaan tuollaiseksi. 
 
Kotona käytiin vielä treenailemassa ohituksia läheisessä puistossa. Eka ohitus kodin edessä sujui hyvin siihen asti, kun toinen koira oli ohi. Sitten Iines teki hurjan syöksyn ja tempoi hihnassa. Puistossa sitten kiertelin ja kaartelin, että sain monta ohitusta samasta koirasta. Vika sujui jo tosi hyvin, joten suuntasimme kotia. 
 
Illalla vielä pari kapulanpitoa ja paikkamakuu. Paikkamakuussa nousi kerran ja karjaisin vihaisesti koiran alas. Putosi hyvin maahan, ja onnistuin pelästyttämään Tuomaksenkin karjumisellani.