Soitin Hilskalle ja selostin viime päivien tapahtumat. Hänen mukaansa tämä on normaalia narttumaista käytöstä tai jos nyt ei normaalia niin tavanomaista. Iines on nyt pienessä nupissaan kehitellyt uusia sääntöjä. Muuthan näitä sääntöjä eivät voi tietää, eivätkä todella tajua, että niitä pitäisi noudattaa. Hilska sanoi, että hänellä on ollut pari narttua, jotka ovat käyttäytyneet ennen juoksuja tai juoksujen jälkeen samalla tavalla. Aivan pienestä asiasta on saattanut nousta tajuton rähinä. Hänen mielestään ei tarvitse olla huolissaan, että Iineksen hermorakenteessa olisi vikaa. Ehdin kyllä tätäkin jo miettiä… Terävänä koirana Iines reagoi tilanteisiin nopeasti.

Meillä alkaa nyt ”katkaisukuukausi”. Täytyy pitää huoli, ettei pääse sattumaan näitä tilanteita enää. Iinekseltä ei siedetä ollenkaan mulkoilu tai toisten koirien tuijottamista. Heti vaaditaan ohi tai pois ja jos ei usko niin vettä päähän. Minun pitää nyt kuulemma olla pahempi narttu, kuin Iines. Iinekselle pitää iskostaa päähän kohteliaisuussääntöjä ja vahvistaa väistämistä. Kuitenkin pitää olla koiraa kohtaan reilu. Pitäisi saada nyt omia kierroksia alas, ettei tule kuritettua koiraa turhasta vaan antaa sille myös mahdollisuus onnistua.

Hilskan koirille on nyt kennelyskää, joten sinne emme voi treenailemaan mennä. Täytyy miettiä, jos menisimme sinne kuitenkin sitten kun kennelyskä siellä helpottaa.

Puhelu helpotti omia fiiliksiä. Ei se koira hullu ole vaikka härski se kyllä on. Töitähän tämä taas minulta vaatii… Joten ei kun hommiin. Koira siis liinaan, ja harjoittelemaan kohteliaisuutta. Leena ja Simo vinkkasivat, että voisimme Iineksen kanssa mennä harjoittelemaan koirapuistojen viereen. Tämä on kyllä toteuttamisen arvoinen idea. Toivotaan, että mahdumme viikonloppuna Minnan treeneihin. Minnalle pistinkin jo viime viikolla meiliä tästä asiasta. Voin vaikka antaa Minnalle toisen pullon, ja yhteistuumin sitten ruikkailla vettä ongelmaotuksen päälle.