Iines sai elää aikalailla pellossa loman ajan. Eilen käytiin Kaarinan, Tepan ja Plyushin kanssa lenkillä eikä koiria kohdattu. Tänään lenkkeiltiin Millan ja Nemon kanssa ja pari koirat tuli vastaan. Ekalle parille rähähti just kun oltiin ohi päästy. Tokalle koirakolmikolle pisti oikein kunnon rähinän pystyyn... Mies vielä jäi mun selän taakse mutiseen, että nämä ovat kyllä uroksia. Pakko oli sanoa, että voisitko nyt jatkaa matkaasi. Ärsyttäviä tollaiset. Ihan kuin selän kääntäminen ei olisi tarpeeksi hyvä merkki, että en halua jäädä juttelemaan...

Nyt alkaa kyllä tehokuuri tuohon ohitteluun. Vinkulelut saavat jäädä unholaan. Tuntuu, että Iines nostaa niitä liikaa kierroksia. Pitää yrittää ruoan voimalla. Huomenna mennään tottisteleen viestitreenien jälkeen Leenan ja Simon kanssa. Pääsee ainakin treenaan kontaktia häiriön alaisena. Pitää ottaa naksutin mukaan, jos siitä oisi hyötyä. Ensi viikolla meinataan Millan ja koirien kanssa suunnata enemmän ihmisten ja koirien ilmoille.

Lainasin Kaarinalta Turid Rugaasin kirjan Kiskomatta paras. Siinä oli myös vinkkejä noihin ohituksiin. Alkuvuoden treenaamme kyllä ahkerasti tätä.. Pitäisi saada isompi porukka kasaan, jotta voisi kimpassa treenailla ohituksia.